Kotiin paluu!

Tulin reissusta takaisin kotiin siis 11.5 lauantaina, ja suuntasin Imatralta Kittilään takaisin kouluun keskiviikkona 15.5.

Tulomatkalla minulla oli 10 tunnin vaihtoaika Qatarissa, joten kävin siellä kiertoajelulla, kun en jaksanut niin pitkää lentokentällä odotella.

Kuvia Qatarista:

Nyt olen jo reissusta toipunut, vaikkakin väsymystä on edelleen ja käänteinen kulttuurishokki pukkaa päälle kun olen taas kotona Suomessa. Kun on elänyt englannin kielisessä ympäristössä, ja eri kulttuurissa pitemmän aikaa, niin Suomeen paluu tuntuu oudolta, ihan kuin olisi vieras ihminen omassa maassa. Sopeutuminen vie tietysti aikaa, sillä onhan toki ikävä kaikkia ihmisiä ja koko paikkaa.

Itse työharjoittelu oli todella opettavainen kokemus. Sen lisäksi, että opin toisen maan työkulttuurista ja työtavoista, sain myös uusia kokemuksia sekä ystäviä. Menisin kyllä varmaan uudelleen, ja voin suositella ulkomaan työharjoittelua! Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että toisessa kulttuurissa ei ole aina helppoa ja kivaa, mutta se opettaa kyllä todella paljon.

Kiitos kaikille jotka ovat lukeneet täältä blogista minun kuulumisia, tulevaisuudessa voi olla taas blogi tiedossa, jos ulkomaan työharjoittelu koittaa.

Siihen asti, heihei!

Viikko 10

15/04/2019 - 21/04/2019

Maanantaina olin edelleen sairaslomalla, kävin kuitenkin illalla kaverini kanssa syömässä korealaista ruokaa.

Tiistaina nukuin aamulla pitkään, ja lähdin sitten töihin.
Minulla oli siis iltavuoro, koko päivä respassa.
Respassa oli aika hiljaista. Illemmalla, respaan tuli japanilaisia jotka halusivat tehdä checkoutin. Olin toisen harjoittelijan kanssa toisella koneella kirjaamassa laskuja, mutta kuulin että heillä oli hankaluuksia niin menin taas kääntäjäksi.

Keskiviikkona heräsin taas myöhään ja minulla oli taas iltavuoro. Kyselin ensi viikon aikatauluja ja vaihdan ensiviikolla kerrossiivoukseen.
Neljän jälkeen respassa oli hässäkkää, kaikki checkinnit tulivat samaan aikaan, yritin vastailla puhelimeen, ja kirjasin checkinnejä ja selvitin huomisen varauksia, toin welcome drinkkejä ja mitä vielä.

Torstaina minulla oli vapaa.
Kävin aamulla kaupassa, ja sen jälkeen lähdin ystäväni luo. Kävimme kahvilassa ja puhuimme tuntitolkulla, sitten menimme syömään ja puhuimme taas tuntitolkulla kunnes oli myöhä ja lähdin ajamaan kotiin.
Olin kotona kymmenen aikaan. Lähdin yhdeltätoista ajamaan ystäväni talolle, sillä aijoimme hänen ystäviensä kanssa yllättää hänet, joten kahdeltatoista menimme hänen taloon synttärikakun kanssa.
Lähdin kahdelta yöllä ajamaan takaisin kotiin.

Perjantaina minulla oli onneksi taas iltavuoro joten sain nukkua pitkään.
Respassa oli taas kiirettä, piti juosta hakemaan welcome drinkkejä.
Jouduin myös saattamaan asiakkaita huoneisiin, sillä oli niin kiire. itsehän siis vieläkin eksyn välillä hotellissa joten olin onnellinen että löysin huoneet helposti.
Koko päivän oli aikamoinen kiire.

Lauantai
Tajusin tosiaan perjantai iltana että joku on vaihtanut lauantain iltavuoroni aamuvuoroon. Olin todella väsynyt, Hotelliin tuli paljon indonesialaisia, joten minulla ei ollut hirveästi hommia.
Pääsin kuitenkin tekemään checkinnnejä kun ulkomaalaisia tuli.

Sunnuntaina heräsin ja menin kaverini kanssa syömään ennekuin jouduin lähtemään töihin iltavuoroon.

Viikko 9

08/04/2019 - 14/04/2019

Maanantaina töissä oli hiljaista, aamupalalle oli tulossa alle 100 asiakasta, joten ei siis kiirettä aamupalalla.
Puhuimme respassa työkaverini kanssa Suomesta, ja hän halusi kovasti tulla Suomeen töihin, kun kerroin hänelle millaista on Suomessa. Myös palkan määrä oli shokki, sillä täällä respa työntekijä saa palkkaa noin 150 euroa kuussa.

Tiistaina oli myös hiljaista, taas alle 100 asiakasta aamupalalla. Se tarkoittaa aina siis sitä että paljon paikallaan seisoskelua luvassa. Täällä on niin monta työntekijää ja harjoittelijaa ettei kaikille riitä millään tekemistä.
Kun menin respaan, huomasin että työkaverillani on ainakin 10 välilehteä auki, joissa on vapaita työpaikkoja Suomessa sekä miten elää Suomessa ja yms. Hän oli hyvin uppoutunut aiheeseen, ja puhuimme taas paljon Suomesta.
Kun menin kotiin, talossa asuva kissa murtautui minun huoneeseen eikä halunnut lähteä pois. Se oli sitten minun kaverina pari tuntia ennen kuin kyllästyi ja käveli pois huoneesta.

 Kissa pöydän alla

 Kissa vaatekaapissa

Kissa vessassa

Keskiviikkona oli todella tylsää aamulla, sillä aamupalalla oli vähemmän ihmisiä mitä on kertaakaan ollut, noin 50 asiakasta. Lähdin sitten aikaisemmin respaan, koska oli liian vähän tehtävää.

Respassa taas sitten oli kiireistä, meitä oli jossain vaiheessa vain kaksi työntekijää respassa kun muut olivat ruokatauolla, ja oli hirveä ruuhka. Tein check outteja kun työkaverini puhui samaan aikaan kahteen puhelimeen sekä radiopuhelimeen. En siis voi yleensä vastata hotellin ulkopuolelta tuleviin puheluihin, sillä ne ovat aina indonesiaksi.

Illalla kaverini tuli käymään ja kävimme Ubudissa syömässä.

Torstaina heräsin myöhään, ja menin ystäväni kanssa taas Ubudiin syömään.
Illalla työkaverit hakivat minut autolla, ja kävimme katsomassa minulle uutta asuntoa ja kävimme sen jälkeen syömässä japanilaista ruokaa. Olin todella myöhään kotona..

Ubudin vegaaniruoka 💕

Työkaverini tilasivat paljon lihaa, jouduin itse tyytymään riisiin ja porkkanoihin...

Perjantai aamuna lähdin immigration toimistoon. Toimistolle ajoin noin 40 minuuttia, ja olin siellä kello 10.00 niin kuin oli viisumin välittäjän kanssa sovittu ja odotin 30 minuuttia siellä, kunnes välittäjä soitti että olen väärässä toimistossa. Minun täytyi sitten ajaa vielä toiset 40 minuuttia etelään toiseen toimistoon. Kun pääsin perille, viisumia varten otettiin kuva ja sormen jälki. Siihen meni vain 15 minuuttia. Tämän jälkeen ajoin suoraan töihin toimistolta, ja matka kesti siis 1 h 20 min...
Olin vähän väsynyt iltavuorossa, koska olin ajanut koko päivän. Tein check innejä, mutta yhdessä tapauksessa oli vähän kielimuuri ongelmana, nimittäin asiakkaat puhuivat vain ranskaa. Google kääntäjällä siitä selvittiin.

Lauantaina olin aamuvuorossa, ja taas väsyneenä.
Kun olin aamupalalla, puhelin soi ja työkaverini vastasi, ja kertoi minulle että minun täytyy mennä respaan äkkiä. Olin vähän hämmentynyt ja menin äkkiä respaan ja huomasin että siellä on kaksi japanilaista jotka eivät puhu englantia. Tulin sitten respaan ja kysyin mikä on ongelma, ja kävin sitten tulkkaamaan. Työkaverini hymyilivät vieressä ja asiakkaatkin vaikuttivat tyytyväisiltä että ongelma saatin selvitettyä. 😇
Töiden jälkeen menin kotiin, pakkasin, ja kaverit tulivat autolla hakemaan. Veimme tavarat uuteen kämppään ja lähdimme syömään. Siitähän ei sitten tullut mitään kun tulin yhtäkkiä kipeäksi, sairaalan kautta menin sitten kotiin lepäämään.

Kello 01:30, ja pakko saada syötyä

Sunnuntaina olin sairaslomalla, nukuin siis pitkään ja lepäsin. Päivällä kävin kuitenkin työkavereiden kanssa syömässä ja ruokakaupassa.

Viikko 8, aurinkoa ja auringon pistoksia

01/04/2019 - 07/04/2019

Maanantaina oli ihan tavallinen päivä töissä. Oli kuitenkin aivan järkyttävän kuuma.

Tiistaina sama, tavallinen päivä ja kuuma ilma. Kaikista hirveintä on kun joutuu seisomaan suoraan auringon paisteessa... Auringon pistoshan siitä seuraa

Keskiviikkona normaali työpäivä, mutta vihdoin oli pilvistä!! Aivan ihanaa kun ei tarvinnut kärsiä auringossa 😅
Kun menin kotiin, pesin pyykkiä, ja sitten lähdin ajamaan Kutaan, eli vähän niinkuin keskustaan. Sinne menee ajaa noin tunti, koska siellä suunnalla on paljon ruuhkaa.
Menin hotelliin yöksi sillä halusin että tuntuisi kuin olisin lomalla, ja halusin viettää aikaa keskustan lähellä. Kävin Carrefour- nimisessä isossa kaupassa shoppailemassa. Sen jälkeen menin takaisin hotellille, katsoin tv:tä ja söin hyvää ruokaa 😎

Loistavat näkymät parvekkeelta 😅

Torstaina heräsin todella hyvin nukkuneena. Menin aamupalalle, ja olin onnellinen että saan vihdoin syödä kunnon aamupalan. Lähdin sen jälkeen kävelemään ympäri Kutaa. Kävin torilla ja sen jälkeen menin ostoskeskukseen. Jossain vaiheessa tylsistyin, ja päätin mennä tapaamaan ystävääni, kun kerran olin jo sillä suunnalla. Kävimme kahvilassa jonka jälkeen lähdin tapaamaan työkavereitani toiseen kahvilaan. Pakko myöntää ettei kerennyt tulla nälkä missään vaiheessa 😂 Kun olimme syöneet lähdimme käymään uudessa kauppakeskusessa joka oli juuri avattu. Parkkeeraamiseen meni noin 30 minuuttia, sillä siellä oli paljon muitakin. Kävelimme ympäriinsä ja noin 10 aikaan lähdimme ajamaan takaisin päin. Olin noin 11 aikaan illalla kotona.

Näkymät ostoskeskuksesta

 Pilvinen päivä 

 Ruokaaa

Ja taas ruokaaaa

Työkaverit

Perjantaina väsytti herätä kello 5. Olin lupautunut lähteä työkavereiden mukaan hindujen rukous juhlaan. Lähdimme siis bussilla 8 aikaan hotellilta, ja matka temppelille kesti noin tunnin.
Temppeli on Agung- nimisen tulivuoren juurella, joka oli tosiaan taas purkautunut edellisenä päivänä... En vieläkään ymmärrä miksi kukaan ei välittänyt siitä.
Kun pääsimme temppelille, kävelimme hirveästi portaita ylös ja oli todella kuuma. Sitten, ihmisiä olikin niin paljon että kaikki olivat yhdessä kasassa ja jouduimme jonottamaan noin kaksi tuntia että pääsimme ylös asti katsomaan seremoniaa.Viimeisissä portaissa ihmiset tönivät joka suuntaan, aikuiset huusivat ja lapset itkivät, en ikinä ollut nähnyt mitään vastaavaa.
Kun pääsimme vihdoin ylös, alkoi sataa vettä. Kaatamalla. Vesi tietenkin tulvi joka paikkaan, ja vettä oli nilkkoihin asti. Ostimme kaikki sadetakit, vaikka olimme jo läpimärkiä.
Kun vihdoin palasimme bussille, nukahdin bussiin ja luulin että menemme takaisin hotellille. Kun heräsin noin tunnin kuluttua, olimmekin menossa toiseen temppeliin!! Koska olin aivan märkä ja oli todella kylmä, en ollut ihan mielissäni toiseen temppeliin menosta. Katsoin kuitenkin netistä, ja tämä temppeli on suosittu turisti kohde joten ajattelin että ehkä se on sen arvoista käydä katsomassa, kun tälläinen tilaisuuskin kerta on.
Emme onneksi olleet kauaa tällä temppelillä, eikä siellä ollut ruuhkaa. Temppeli oli hieno, mutta harmi että satoi vettä, niin oli vähän hankala ottaa kuvia.
Kaikki söivät ennenkuin lähdimme, ja itse nälissäni mietin että mitä voin syödä kun muut syövät kanaa. Sitten huomasin kuitenkin että pienessä katuravintolassa on kuppinuudeleita, ja ne olivat päiväni pelastus. Sitten kylmissäni mutta en onneksi nälissäni menin bussiin ja lähdimme ajamaan takaisin hotellille. Saavuimme noin 7 illalla, ja olin tosi väsynyt, joten kun pääsin kotiin en jaksanut tehdä mitään.

 Agung- tulivuori 😯

 Maissia myynnissä

Tässä näkyy tyypillinen Balilainen mekko, naiset kantavat lahjoja hindu jumalille.

Seremonia alkaa, kun kaikki ovat saaneet vietyä lahjat eteen. 

Temppelillä

Pilvien yläpuolella

Lauantaina heräsin noin 8 aikaan, enkä tehnyt mitään ihmeellistä. Lähdin kello 1 päivällä iltavuoroon.
Iltavuorossa oli hauskaa, koska hotellissa ei ollut kiire, puhuimme työkavereiden kanssa monta tuntia.
Pääsin töistä 10 illalla, ja oli vähän outo ajaa pitkästä aikaa illalla kotiin, jotkut tiet ovat pelottavia sillä niissä ei ole katuvaloja...

Sunnuntaina olin todella väsyneenä aamuvuorossa. Töiden jälkeen päätin kuitenkin lähteä pitkästä aikaa Ubudiin. Menin Starbucksiin, jossa ei onneksi ollut paljon porukkaa, joten kirjoitin tätä postausta, sekä vastailin sähköposteihin ja yms. Syy tähän on että en yleensä jaksa tehdä mitään kotona joten päätin ottaa tietokoneen mukaan jos saisin kerrankin jotekin aikaiseksi. 😅
Starbucksin jälkeen kävin ensin torilla, sitten kirjakaupassa. Lopuksi menin vielä syömään ennenkuin lähdin kotiin.

Taas nachoja

Viikko 7

25/03/2019 - 31/03/2019

Maanantaina oli normaali päivä töissä, puhuimme työkavereiden kanssa Suomesta, ja he eivät voineet uskoa että Suomen väkiluku on niin pieni ja kuinka kylmä Suomessa voi talvella olla. Mutta keskustelun yhteydessä monet työkavereistani sanoivat että haluaisivat kovasti tulla Suomeen töihin. 😀

Tiistaina oli myös normaali päivä töissä.
Töiden jälkeen ajoin Ubudiin. Kävin ensin isossa supermarketissa, ja sen jälkeen meinin laitattamaan ripsienpidennykset.
Ennen kotiin menoa kävin syömässä kafe nimisessä paikassa. Kun ajoin kotiin päin, taas oli kadulla oli tulva.

Keskiviikkona oli normaali rento päivä.
Respassa oli hiljaista, näyttelimme check in tilanteita jotta oppisin tekemään check innin mahdollisimman täydellisesti.
Ennenkuin työt loppuivat, menimme kahden työkaverin kanssa läheiseen warungiin eli pieneen katuravintolaan juomaan kookosvettä.
Töiden jälkeen ajoin ystäväni luo Depasariin. Menimme syömään, kun yhtäkkiä tuli sähkökatkos ja kaikki oli pimeänä. Lähdimme käymään supermarketissa, toivoen että siltä alueelta ei ole mennyt sähköt poikki.
Menimme illalla käymään beach clubilla, mutta se olikin suljettu kahdeksi päiväksi. Päätimme sitten vain käydä mäkkärissä ja mennä nukkumaan.

Torstaina minulla oli vapaapäivä, suuntasimme heti aamulla immigration officeen että voin jatkaa viisumia. Se sitten meni miten meni...
Sen jälkeen menimme kauppakeskukseen ja sen jälkeen beach clubille nimeltä Potato Head, joka on todella kuuluisa (ja kallis..) beach club Balilla. Olimme siellä noin kaksi tuntia, otimme kuvia ja kävimme uimassa.
Sen jälkeen kello oli jo melkein 5, ja päätin lähteä kotiin ennen pimeää, sillä minun täytyisi Perjantaina herätä taas kello 5 aamulla että kerkeän töihin...

Perjantaina oli normaali päivä, olin aika väsynyt.
Kävin katselemassa miten Jivva beach clubilla menee. Se on siis hotellin oma beach club. Siellä oli asiakkaita, he kuitenkin päättivät lähteä ja tulla myöhemmin koska on todella kuuma. Olin aivan samaa mieltä, tuntui kuin olisin sulanut itsekkin.

Beach clubin yksinäinen yksisarvinen

Lauantaina oli, taas, normaali päivä töissä. Viime aikoine on ollut todella kuuma ilma, sillä vesisade on loppunut.
Pääsin töistä 3 aikaan ja kävin kaupan kautta, menin kotiin ja en tehnyt oikein mitään.

Sunnuntaina oli normaali työpäivä.
Töiden jälkeen menin Ubudiin. Kävelin ympäriinsä ja kävin syömässä. Oli kuitenkin todella kuuma, joten en ollut siellä kauaa. Sen jälkeen katsomaan Bali United- jalkapallojoukkueen stadionia.

Viikko 6

18/03/2019 - 24/03/2019

Maanantaina olin taas ensin aamupala puolella ja sitten respassa. Sain tänään työvuorolistan, eli olen tämän kuun jokapäivä töissä 7-3, paitsi torstait on vapaata.
Myöhemmin kun pääsin töistä, satoi kaatamalla vettä. Ajoin skoootterilla kotiin, ja ajaessani vettä oli yli nilkkojen. Tuntui, kuin olisi ajanut joessa. Vesi tulvi myös joidenkin ihmisten asuntoihin. Onneksi pääsin loppuen lopuksi kotiin.

Tiistaina oli todella normaali työpäivä, ei mitään erityistä.
Työpäivän jälkeen menin käymään Ubudissa syömässä. Ubudissa on monta vegaanista ravintolaa, siksi tykkään käydä siellä.

Vegaaninen hampurilainen 😋

Keskiviikkona oli taas normaali päivä, aika hiljaista. Mielenkiintoiseen elämääni töiden jälkeen tänään kuului muun muassa pyykinpesu ja siivoaminen.

Torstaina minulla oli vapaapäivä. Heräsin ilman herätystä jo ennen seitsemää...
Lähdin puolenpäivän jälkeen ajamaan ystäväni luo Denpasariin, jonne kestää noin tunnin ajaa. Kävimme keskustassa shoppailemassa ja syömässä. Illalla kun minun olisi pitänyt ajaa kotiin, alkoi hirveä kaatosade ja ukkosmyrsky. Ajattelin sitten että ei välttämättä ole turvallista ajaa kotiin, varsinkin kun matkaa on tunnin verran. Jäin ystäväni luo yöksi, ja laitoin viestiä respan johtajalle, että voisinko tehdä iltavuoron huomenna, niin ei tarvitse lähteä ajamaan 4 jälkeen aamulla.

Kuta beach

Perjantaina olin kovin väsynyt ja lähdin aamulla 9 aikaan ajamaan kotiin. Olin kotona noin 10 aikaan ja nukuin vähän aikaa, kunnes 1 aikaan lähdin töihin. Työvuoro oli 14-22. Olin todella väsynyt, mutta oli mielenkiintoista olla kerrankin iltavuorossa.
Kun olin töissä, noin 3-4 aikaan kävi satamaan kaatamalla vettä. Sen lisäksi, tuuli älyttömän kovaa, joten vesi tulvi respaan sisälle, ja tuuli pudotti yhden kukkaruukun lattialle, ja toisen suuren kukkaruukun minun päälle. Onneksi ei sattunut mitään.

Respa täynnä vettä, ei oikein näy kuvasta kun vesi heijastaa. 

Tämä kukkaruukku tippui päälleni...

Lauantaina minulla oli aamuvuoro ja heräsin viideltä. Olin kovin väsynyt sillä pääsin eilen vasta 11 aikaan illalla kotiin. Oli hankaluuksia hymillä koko päivän.
Aamupalalla 7 jälkeen tuli puolen tunnin sisällä noin 100 kiinalaista, joilta minun piti kysyä huoneen numerot. Oli koettelemus sinäänsä, sillä kiinalaiset ovat välillä vähän röyhkeitä, joten jotkut tiuskaisivat numeron ja kävelivät suoraan sisään, jolloin en välttämättä kuullut huoneen numeroa.

Sunnuntaina oli taas aamuvuoro. Aamupalan jälkeen puoli 11 söin keittiön takana ylijääneitä kroisantteja 😀.
Tänäänkin oli normaali päivä, aika hiljaista.
Menin töiden jälkeen Ubudiin. Niinkuin yleensäkkin, käytän google mapsia, mutta tällä kertaa se neuvoi jonkun ihme reitin ja meinasin eksyä.
Matkaan meni noin 45 minuuttia, ja minulla oli hankaluuksia löytää parkkipaikkaa, sillä Ubudissa on aina hirveä ruuhka.
Kävin ensin paikallisella torilla, jossa on paljon turisteja. Juttelin joillekin myyjille, jotka olivat tyytyväisiä että ulkomaalainen osaa indonesiaa.
Kävelin ympäriinsä ja lopulta menin Bali Buda - nimiseen paikkaan syömään.

Outo viidakko reitti

Ruokaaaaa